Buddha Hill!

Harjoittelija tytöt päättivät tänään lähteä käväsemään Big Buddha Hill:llä ja minä päätin lähteä mukaan, kun ei siellä ole vielä tultua käymään. Buddha Hill:lle on aikamoinen kapuaminen. Kävimme vielä lisäksi näköalapaikalla, minne on vielä jurkempi mäki. Hiki virtasi ylös päästyämme yhdellä sun toisella. 

Päätin kertoa teille hieman buddhalaisuudesta tässä postauksessa ja näyttää myös hieman kuvia.
Buddhalaisuuden ajattelutavan mukaan ei ole mitään pysyvää. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisellä ei ole pysyvää sielua, vaan ihminen muuttuu koko ajan. Lisäksi ajatellaan, että maailmassa vaikuttaa karman laki eli jos ihminen tekee hyvää, niin siitä myös seuraa hänelle hyvää. Jos ihminen puolestaan tekee pahaa, hän saa itselleen pahaa karmaa, eli huonoja seurauksia. Lisäksi ihmisen kuolemasta ajatellaan, että hänen karmansa siirtyy uuteen ruumiiseen. Oli se sitten ollut hyvää tai huonoa. 

Thaimaassa vallitsee niin sanottu eteläinen buddhalaisuus, minkä mukaan vain munkit voivat pelastua. Tämän takia eteläisessä buddhalaisuudessa munkit ovat keskeisessä asemassa. Näin ollen yleensä jokainen poika on noin 11-12 vuotiaana jonkin aikaa luostarissa. Munkit kiertävät joka aamu noin kello 5-6 kerjäämässä ruokaa. Tavallisen kansalaisen uskonnollisesti keskeinen tehtävä on ruokkia munkkeja. He kiittävät antaessaan ruokaa ja saavat täten samalla hyvää karmaa eli hyviä hengellisiä ansioita. Täällä Pattayalla en kuitenkaan ole kertaakaan nähnyt munkkien kerjäävän. Täällä se ei niinkään ehkä näy.

Sitten hieman buddha patsaasta. 
Mahayana-buddhalaisuudessa Buddha kuvataan vanhana, lihavana ja hyväntuulisen näköisenä istuvana hahmona, kun taas Theravada-buddhalaisuudessa buddha kuvataan usein laihana istuvana hahmona. Thaimaan buddhalaisuudessa on syntynyt myös kävelevä Buddha patsas. Tällaisia näkee melko harvoin ja näin ollen en minäkään ole vielä törmännyt tällaiseen. Buemassa Buddhaa kuvataan puolestaan intialaisvaikutteisesti kruunattuna. Buddhan pään päällä on valtava kruunupäähine ja Buddhan hiukset liehuvat pitkinä kruunun ympärillä

Buddha patsaiden eri asennot tarkoittavat eri asiaa.

Buddha vastustaa pahaa silloin, kun Buddhan vasen kämmen on ylöspäin ja sen oikean käden sormet osoittavat maata kohti. 

Kun Buddhan molemmat kädet ovat sylissä, kuvaa se silloin Buddhaa meditoimassa. Lepäävä Buddha (tarkoittaa nirvanan saavuttamista), tällöin Buddha lepää oikealla kyljellä, oikean käden kannatellen päätä, vasen käsi ollen vartalon myötäinen. Buddha vapauttaa, kun hän on seisova asento kädet suorina kämmenet kohti katsojaa. Lohduttavalla Buddhalla on seisova asento, oikea kämmen kohti katsojaa. Saarnaavan Buddhan asento on oikean käden etusormi ja peukalo muodostavat ympyrän ja kolme sormea ovat ylöspäin. Buddha lapsena on pullea lapsipatsas. Tälle patsaalle uhraaminen edesauttaa lapsien saamista.

Sitten loppuun muutama kuva näköalapaikalta.

Pattaya beach road!

Paikalliset olit kuntosalilla, mikä sijaitsi tien risteyksessä. 

Painoina oli tangot, minkä päässä olivat betoni "pallot".

Sellaista tänään. Mahatautikin tuntuu väistyneen. Onneksi. 

XoXo Christa

Bangkok Pattaya Hospital!

Tuntuu olevan enemmän sääntö, kun poikkeus, että minä käyn jokaisella reissulla sairaalassa. Vietettiin lauantai Pattaya Park vesipuistossa uusien harjottelijoiden kanssa. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja ilma oli lämmin. Sieltä suuntasimme sitten kaupaun kautta kotiin. Ostin aamulla vesipuistoon mennessä 7eleven kaupasta (paikallinen r-kioski) leivän. Hieman kroisantin tapainen, missä on välissä juustoa ja kinkkua ja se lämmitetään kaupassa leipägrillissä. On oikein todella hyvä. Ostin kyseisen leivän vielä iltapäivällä vesipuistosta lähtiessämme, kun nälkä alkoi kurnia suolistossa. Kotiin päästyä soitin Paulalle josko hän olisi lähdössä salille. Päätimme mennä. Salilla mahaani alkoi sitten koskemaan ja se menikin aivan sekaisin. Luulin sen olevan sillä selvä ja lähdin salin jälkeen lauantai saunaan. Saunassa oloni kuitenkin huononi ja minua alkoi närästämään ihan tajuttomasti. Närästys alkoi muuttua pahoinvoinniksi ja ei kauaakaan, kun oksensin ensimmäisen kerran. Koulun rehtori Tommi ehdotti minulle jo siinä vaiheessa lääkäriin lähtöä. En suostunut, koska ajattelin tämän menevän nopeasti ohi. Paula ja harjoittelijat olivat puhuneet lähtevänsä saunan jälkeen syömään. Kovasti minäkin yritin löytää energiaa, mutta kotiin päästyä oksensin ja ripuloin vessassa ja aloin menettää voimia. Edes suullinen vettä ei pysynyt sisällä. Kymmen maissa minä ja kaksi harjoittelijaa lähdimme sitten kohti Bangkok Pattaya Hospitalia, jossa he ottivat minut sisään ja laittoivat tiputukseen. Huone oli todella siisti ja sain oikein yksityishuoneen viidennestätoista kerroksesta. Lisäksi hoitajat olivat todella ystävällisiä. Minusta pidettiin hyvä huoli. Avustettiin suihkuun aamulla ja kyseltiin koko ajan vointia. Vakuutusyhtiö taas kiittää, kun yksi yö kyseisessä sairaalassa taisi maksaa 28 000 THB eli noin 709 €. Onneksi on matkavakuutus. Lääkäri olisi halunnut pitää minua sairaalassa 2-3 päivää, mutta halusin lähteä sieltä heti seuraavana päivän pois. Hoitaja tuli antamaan minulle lähtiessäni lääkkeet matkaan. Totesi siinä sitten tullessaan, että minulla on nyt ihan liikaa lääkkeitä. On antibiotit, pahoinvointilääkkeet, särkylääkkeet kuumeeseen, särkylääkkeet mahakipuun, lääkkeet ripuliin ja sitten sellaista jauhetta mikä sisältää electrolyyttejä. Hoitaja kielsi minua nyt syömästä tulista ruokaa ja mereneläviä, kunnes olen terve. Mereneläviä en kyllä ole tällä reissulla syönyt, enkä syö. 

Kotiin päästyä olen vain nukkunut ja nukkunut ja katsonut siinä sivussa vähän telkkaria. Olo on edelleen todella heikko. Vessassa käymisen jaksan juuri ja juuri ja silloinkin huimaa kovasti. Kokeilin syödä kupillisen kaurapuuroa ja vatsassa alkoi sen jälkeen sellanen meteli, ettei toista. Puuro pysyy hyvin sisällä, mutta meteli on aikamoinen. Jospa tämä tästä. Jos jotain hyvää täytyy tästä taudista löytää, niin toimii ainakin hyvänä laihdutuskuurina, kun ei oikein tuo ruoka maistu.

Kovasti kyllä saan kiittää kahta uutta harjoittelijaa, jotka auttoivat minut sairaalaan ja pitivät minulle siellä seuraa, kunnes pääsin omaan huoneeseen. Suuren suuri kiitos!

Nyt yritän syödä pienen palan leipää. Jännä nähdä miten käy. 

XoXo Christa

Siam Park!

Heräsin uuteen aamun jo kello 06:00 jälkeen. Hiljaa yritin hiipiä parvekkeelle katsomaan auringon nousua ja Bangkokin aamuruuhkaa. Paula oli herännyt myös ja tullut keittiöön sillä välin, kun minä istuskelin parvekkeella. Päätin sitten tulla hakemaan sisältä kuulokkeet ja Paula käyttikin tilaisuuden hyväksi ja huikkasi ”Böö” keittiöstä. No hyvä ettei tullut pissi housuun, kun säikähdin niin älyttömästi. Kaikkien noustua lauloimme Taikalle syntymäpäivä onnittelut ja annoimme lahjat. Taika on siis Paulan ja Tommin nuorin tytär ja täytti 4 vuotta. Tulimme Bangkokiin juhlimaan hänen syntymäpäiväänsä. Tämän jälkeen suuntasimme aamupalalle syömään mahat täyteen maittavaa aamiaista. Aurinko oli noussut jo mukavasti meidän syödessä aamupalaa alhaalla. Näin ollen ei muuta kun bikinit päälle ja altaalle nauttimaan aamuauringosta.

Anskun ja Tomin myös herättyä, söimme Taikan syntymäpäivien kunniaksi kakkua ja lähdimme kohti Siam Park puistoa. Kaku oli niin taivaallisen hyvää, etten täällä ole saanut vielä kertaakaan mitään noin hyvää.

Siam Park puisto on suuri vesi-/huvipuisto. Matka nyt ei kuitenkaan mennyt ihan niin kuin elokuvissa. Ruuhka oli taas kiitettävän kokoinen ja kuskimme ei lopuksi edes tiennyt missä koko puisto sijaitsee. Suht kivuttomasti pääsimme kuitenkin perille, kuskin kysyessä vain kahdesti neuvoja. Ongelmat eivät suinkaan loppuneet siihen. Liput vesipuisto alueelle maksoi aikuisilta 320 THB eli noin 8 €. Taksi kuljettajamme ohjasi meidät tietävän oloisesti ensiksi yhteen toimistoon. Siellä meille kerrottiin, että liput oli ostettava sisääntulon luona olevalta tiskiltä. Sinne päästyämme hauskuus vasta alkoi. Lippuja ostaessamme Tomppa kysyi virkailijalta onko alueella ravintolaa, virkailija vastasi hymyillen ”No. No lestolant.”. Virkailija kertoi meille, että alueella ei ole ollenkaan ruoka mahdollisuuksia. Jos haluaisimme syödä, olisi meidän ostettava toinen lippu, mikä maksaisi aikuisilta 720 THB (18,10€) ja lapsilta 620 THB (15,60€). Kysyin vielä, että jos menemme vesipuistoon, niin emme siis pysty ollenkaan syömään siellä, johon nainen totesi ”No. No food”. Tässä vaiheessa alkoi huumori loppumaan ja pinna kiristymään aika lailla. Pojat lähtivät kysymään meille taksia, ja olimme viittä vaille valmiit luovuttamaan ja lähtemään pois. Otin kuitenkin tiskiltä kartan ja aloin tutkailla sitä Anskun kanssa. Löysimme kartasta monta ruokapaikka kohtaa. Paula menikin sitten kysymään myyjältä, että mitä ne olivat. Myyjä tähän hymyille kertoi, että ne olivat kauppoja, mistä pystyi ostamaan ruokaa. Ihan totta. Hetkeä aikaisemmin siellä ei ollut ruokaa ollenkaan ja nyt löytyi oikein kauppoja mistä ruokaa pystyi ostamaan. Sanoimme naiselle, että otamme liput, johon nainen totesi, että liput ostetaan eri tiskiltä. Tämä nainen kun vain laittoi paperilapulle lukumäärän, monta lippua tarvitsisimme. Luoja mitä juoksuttamista edes takaisin.

Saimme kuitenkin lopulta liput ja suuntasimme sisälle puistoon. Eipä tarvinnut kävellä kuin hetki, kun edessämme luki ”Restaurant”. Niin eihän täällä pitänyt olla ravintoloita. Menimme sisään ja huomasimme siellä olevan seisovan pöydän, joka maksoi 250 THB (6,20€) aikuisilta ja 150 THB (3,70€) lapsilta ja työntekijä päästi vielä toisen lapsista ilmaiseksi. Aulassa tämä lippu kuitenkin maksoi 720 THB (18,10€). Pientä huijausta saattoi ehkä olla ilmassa. Mutta meitä kun ei ihan noin vain vedätetä. Mahat täynnä hyvää ruokaa oli mukava siirtyä nauttimaan auringon paisteesta altaille.

Törmäsin siellä kolmeen suomalaiseen ja olen melkein varma, että yksi niistä oli Kotkasta. Meinaan ottaa asiasta selvää. Aurinko alkoi painua horisonttiin ja päätimme suunnata kohti Pattayaa. Ansku ja Tomi jäivät viettämään loppu lomaa Bangkokiin ja me muut suuntasimme takaisin Pattayalle. Taksikuski painoi 120 km/h pitkin moottoritietä. Täällä vauhti tuntuu jotenkin paljon kovemmalta, kun Suomessa. Ehkä siksi, että taksi kuljettajat pujottelevat autojen seassa ihan miten sattuu. Saimme neuvottua kuljettajan asunnollemme helposti. Bangkokilaiset taksi kuljettajat kun eivät tunne Pattayaa ollenkaan. 

Vielä olisi viikonloppu vapaata ja sitten paluu arkeen ja harjoittelun pariin.

XoXO Christa

Bangkok!

Päätimme syysloman kunniaksi suunnata Bangkokiin yhdeksi yöksi. Taksi tuli noutamaan meidät asunnoltamme klo. 09:00 aamulla ja kuljettaja olikin tällä kertaa hieman erilainen, mihin olemme tottuneet. Kuljettaja oli siisti ja hyvin pukeutunut, eikä mielestäni näyttänyt yhtään thaimaalaiselta. Siksi otinkin muutaman salakuvan hänestä.

Kuvittelin jotenkin matkan kestävän hiukkasen lyhyemmän aikaa, kuin 3 tuntia. Ja perillä Bangkokin keskustassa, osasin jopa minä lukea paremmin tie kylttejä, kun kuljettajamme. Näin ollen, kun kuljettajamme ajoi väärin, olisin minä osannut ohjata meidät hotellillemme. Ruuhka keskustan liepeillä oli aivan valtava ja matka tuntui etenevän aina muutaman hassun kymmenen metriä kerrallaan. Annettakoon siis tämä anteeksi kuljettajalle. Eihän ruuhka hänen vikansa ollut. Saavuimme kuitenkin suhteellisen kivuttomasti hotellille.

Urbana Sathorn Hotel!

Ensi töiksi kirjauduimme sisään ja veimme tavarat huoneeseemme. Huone sijaitsi kerroksessa 26 ja näkymät olivat mahtavat. En ole koskaan ollut niin hienossa hotellissa, kuIn nyt olimme. Meillä oli iso olohuone, vessa, 2 makuuhuonetta, 2 parveketta ja kylpyhuone, jossa oli amme. Ja totta kai keittiö kuului huoneeseemme.

Huoneen ihastelun jälkeen suuntasimme skytrainille ja ruokapaikan etsintään. Skytrain pysäkille vihdoin päästyämme näimme McDonaldsin ja suuntasimmekin sinne. Tällä kertaa koot annoksissa olivat aivan Suomen luokkaa. Syömisen jälkeen otimme suunnaksi Skytrainin ja ostoskeskuksen. Tolla skytrainilla oli kyllä ihan helppo matkustaa. Ostoskeskus olikin sitten ihan mukavan kokoinen ja liikkeet todella hienoja. Olihan siellä myös H&M mitä ollaan täällä kaivattu todella paljon. Siellä vaan oli aivan valtava määrä ihmisiä. Täälläpäin ihmiset eivät ymmärrä, että lastenvaunuja voisi väistää. 

Lippukone!

Yhden suuntainen lippu!

Kartta!

Väsymys alkoi jo painaa ja päätimme suunnata kaupan kautta hotellille. Kaupasta sitten päätimme ostaa vähän aikuisten juomia mukaan ja nauttia niitä illalla huoneessamme. Kassalle päästyämme myyjä ilmoitti ystävällisesti, etteivät he voi myydä alkoholia aikavälillä 14-17. Kello näytti juuri neljää, joten ei muuta, kun koriimme kasatut tuotteet takaisin hyllyyn ja limu/vesi osastolle. Olisiko myyntiin syynä se, että koululaiset pääsevät tuona aikana koulusta. En tiedä.

Nää sähköjohdot jaksaa huvittaa mua aina!

Hotelli huoneeseen päästyämme vaihdoimme bikinit päälle ja suuntasimme hotellin altaalle, joka sijaitsi 7:ssä kerroksessa. Allasalue oli todella siisti ja nautimme siellä olosta. Paula kävi laittamassa saunankin päälle, jotta pääsisimme karistamaan suurkaupungin pölyt niskastamme.

Minä lähdin muiden jäädessä vielä altaalle ylös hotellihuoneeseen nauttimaan kylpemisestä. Kylvyn jälkeen mekot päälle ihan vain siksi, että oli kiva pukeutua nätiksi näinkin hienossa hotellihuoneessa. Paula lähti hakemaan tytöille syötävää alhaalta ja Tomppa ja Tomi kauppaan yrityksenä saada muutama aikuisten juoma. Ruuat saapuivat hotellihuoneeseen ja tytöt saivat mahat täyteen. Tyttöjen nukahdettua vietimme mukavan illan hotellihuoneessamme. Istuskelimme parvekkeella, juttelimme, hulluttelimme ja ennen kaikkea nauroimme mahat kipeiksi. Ilta oli todella mukava ja tyytyväisinä päivästä olikin aika käydä nukkumaan.

Bangkokissa on kyllä aivan valtava määrä ihmisiä ja elämää. Tällä reissulla näimme vain pienen pienen osan suurkaupungista. Tälläkään kertaa ei kaupunki tehnyt minuun vaikutusta. Olihan siellä mukava käydä ja nähdä millainen se on, mutta en sinne kyllä lomaani lähtisi kokonaan viettämään.

Sähelsin tänään lahjakkaasti ja poistin eilen lisäämäni kirjoituksen, joten jouduin tehdä sen tänään kokonaan uudestaan. Kohta pitäisi lähteä käymään kaupassa. Kuuma on, mutta evästä tarvitsisi. 

Palataan myöhemmin. Kirjoitan silloin reissustamme vesi-/huvipuisto Siam Parkkiin.

XoXo Christa