Muistoja...

Päätin muistella ensimmäistä reissuani Thaimaahan. Se tapahtui maalis-huhtikuussa vuonna 2010 ja kesti 2 viikkoa. Matkaseura oli mitä mahtavinta ja reissu oli ikimuistoinen. Kun tapahtumia reissusta vieläkin muistelee, ei voi olla nauramatta vedet silmissä. Halusin jakaa teidän kanssa vähän reissuani ja sitä mitä haluaisin tällä tulevalla reissullani tehdä.

Mun sydän jäi Thaimaahan heti ensimmäisellä käynnillä. Siellä on valtavan kaunista ja ihmiset todella mukavia. Ruoka on hyvää ja näinkin kova auringon palvoja kuin minä olen nautin säästä valtavasti.

Vietimme ensimmäisen yömme Phuketissa, josta matkamme jatkui Racha Yai:n saarelle. Racha Yai:n saari on monelle varmasti tuttu tv-ohjelmasta Paratiisi, joka tuli televisiosta viime keväänä. Ohjelmaa oli kiva katsella ja muistella omaa aikaa saarella. Saaren ranta jolle saavuimme oli ihana. Kirkasta vettä ja vähän ihmisiä. Saari ei silloin vielä ollut kovinkaan suuri turistirysä. Tämän hetken tilannetta en tiedä.

Patok Bay beach, Racha Yai island.

Patok Bay beach, Racha Yai island.

Sukeltajat lähdössä pinnan alle.

Patok Bay beach, Racha Yai island.

Hotellimme sijaitsi saaren toisella laidalla. Saari oli pieni ja saaren ympäri jaksoi hyvin kävellä. Päätimme lähteä eräänä iltana syömään saaren toisella laidalla olleeseen ranta ravintolaan. Kävelimme saaren rantaa pitkin ystäväni Lindan kanssa muiden mennessä nopeampaa reittiä. Kun saavuimme ravintolalle oli aurinko juuri laskemassa. Näkymä oli upea. Jotain tällaista haluan ehdottomasti kokea uudestaan.

Auringon lasku Siam Bay rannalla 
Racha Yai:n saarella.

Saarella tuli kohdattua myös astetta suurempi lisko. Kaveri vietteli päivää ravintolan vieressä. Ei tehnyt mieli silittää.

 Racha Yai Island.

Ennen reissua olin ilmoittanut, että sukeltamaan en rupea. Matkaseurani olivat innokkaita sukeltajia, mutta minua ajatus ei innostanut. Ahdisti jo pelkkä ajatuskin pinnan alle menemisestä. Paloin kuitenkin ekana päivänä niin pahasti, että jo seuraavana huomasin istuvani sukelluskurssilla. Ennen kun asiaa oikein edes tajusin, oli kamppeet jo selässä ja tallustin rannalla opettajani kanssa kohti merta. Alkujännityksen lauettua ja ensimmäistä kertaa pinnan alta ylös tultaessa olin aivan innoissani. Halusin päästä heti uudestaan. Olin menettänyt sydämeni sukeltamiselle. Meren pohjassa on todella kaunista ja rauhallista. Et voi muuta tehdä, kuin nauttia. Kurssi kesti kaiken kaikkiaan 3 päivää, ja ihoni kerkesi siinä ajassa parantua mukavasti. Nyt minulla on Open Water kortti. Open Water Diver –luokitettuna sukeltajana voin sukeltaa 18 metrin syvyyteen asti yhdessä toisen luokitetun sukeltajan parina.

Nyt tällä tulevalla reissulla haluaisin suorittaa Advanced Open Water kurssin. Kurssin suoritettuani saan pätevyyden sukeltaa aina 30m syvyyteen saakka.

Sukeltelua Racha Yai:n edustalla.

Turvapysähdys opettaja Arin kanssa 

Racha Yai:n edustalla.

Racha Yai:n saari jäi taaksemme 5 päivän jälkeen ja päätimme suunnata Khao Lakiin. Khao Lakissa oli rauhallista, koska turisti kausi oli lopuillaan. En niinkään välitä kohteista, jossa on kamalasti turisteja, joten ajankohtamme tälle kohteelle oli täydellinen. Hotellimme sijaitsi aivan rannassa ja rantamme näytti tältä.

Khao Lak

Khao Lak

Vuokrasimme skootterit Khao Lakissa ja ajelimme niillä vaikka ja minne. Vauhti ja liikenne oli hieman erilaista, kuin Suomessa. Skootteri taisi kulka 85km/h ja parhaimmillaan paikallisilla saattoi olla kyydissa  jopa puoli sukua. Milloin lasta pidettiin kainalossa ja anoppi roikkui moposta puoliksi ulkona. Kyllä se oli huvittavan näköistä. Khao Lakin keskusta oli tosiaan aika hiljainen huhtikuun alussa. Turistikauden viimeinen viikko oli juuri meneillään. Se ei meitä haitannut.

Khao Lakin "keskusta"

Skoottereilla ajelimme pitkin Khao Lakia katselemassa paikkoja. Khao Lakissa ei huomannut lainkaan vuoden 2004 tsunamin tuhoa, mutta hieman syrjempään ajettaessa alkoi tuhoja näkymään.

Ajoimme erään niemen kärkeen. Tämän niemen kärjessä tietääkseni Aki Sirkesalo vietti perheensä kanssa joulua tuona tuhoisana aikana. Niemen kärki on täysin autio, eikä sinne oltu rakennettu mitään uutta tilalle. Niemen kärjessä oli aivan hiljaista. Vesikin oli laskenut.

Niemen kärki, jossa Aki Sirkesalon ja 

perheen hotelli sijaitsi.

Matkan varrelta löytyi myös todella kauniita rantoja, jossa ihmiset nauttivat kauniista päivästä.

Khao Lak

Paikka johon viimeisenä saavuimme veti minut hiljaiseksi. Vuonna 2004 tsunami pyyhkäisi valtavalla voimalla Bangsak beach resort hotellin yli. Hotellin rauniot on jätetty muistomerkiksi, eikä sinne ole rakennettu mitään tilalle. Hotelli on aavemainen ja siellä on aivan hiljaista. Hotellin alueella kävellessämme löysimme vieläkin pieniä kämmenen kokoisia lasten sandaaleita ja repun riekaleita.

Hotellin ranta oli henkeä salpaavan kaunis. Ja se hiljasuus mikä siellä vallitsi. Vesi oli turkoosia ja hiekka melkein valkoista. Rannalla oli paljon meren tuomia simpukoita ja näimme me myös yhden meduusankin.

Bangsak beach resort, Khao Lak.

Bangsak beach resort sisältä. Khao Lak.

Bangsak beach resortin ranta, Khao Lak.

Bangsak beach resortin ranta, Khao Lak.

Teimme myös erään päivä reissun Similan saarelle. Lähdimme sinne sukeltelemaan. Ystävämme Hemmo liittyi myös seuraamma yhden sukelluksen jälkeen. Tuli selvästikkin ihmettelemään, että mitä ihmeen tyyppejä hänen rannalleen on tullut.

Tänä vuonna haluan ehdottomasti lähtä päiväreissulle tälle saarelle ja tällä kertaa snorklaamaan. Haluan päästä käymään myös saaren rannalla.

Similan saari.

Similan saaren Hemmo.

Matkamme viimeinen kohde oli Bangkok, jossa vietimme viimeisen päivän ennen Suomeen paluuta. Thaimaalaiset juhlivat juuri tänä ajankohtana Uutta Vuotta eli Happy Songkrania. Sen juhlinta kestää kaupungista riippuen kolmesta päivästä jopa viikkoon. Silloin kaikki ovat yhtä suurta vesisotaa. Vesi ei kuitenkaan ole lämmintä vaan jääkylmää. Sitä sitten saimme niskaamme kaupungissa kävellessämme. Oman lisänsä juhlaan antaa kasvoihin siveltävä talkki uudenvuoden toivotuksineen. (Sa-wat-di pi mai = hyvää uutta vuotta tai suk-san wan songkran = hyvää song kran -päivää!) Talkin sivelytapa tulee alunperin munkeilta ja se kuvastaa siunausta.

Bangkok.

Happy Songkranii vaan kaikille.

Bangkok auringon laskiessa.

Tälläistä kaikkea tällä kertaa. Matkakuume senkun kasvaa vain. No mutta ei enää kuin 5 viikkoa. Pahoittelen kirjoitusvirheitä, jos niitä pahastikin löytyy. :)

Mukavaa päivää kaikille vaikka sataakin.

XoXo Christa