Elämää Pattayalla on nyt 7 viikkoa takana. Aluksi aika kului
todella hitaasti, mutta nyt se on lentänyt siivillä. Normaalisti harjoitteluni
päättyisi ensi viikolla, mutta teen täällä 2 viikkoa normaalia pidemmän
harjoittelun omasta tahdostani. Koti-ikävä kasvaa päivä päivältä suuremmaksi ja
suuremmaksi. Äitiä, isiä, sisaruksia ja ystäviä on aivan kamala ikävä. Lisäksi
ikävöin harrastuksia ja suomalaista ruokaa. Tällä hetkellä istun juuri avatussa
uudessa ravintolassa. Cafe Couple ravintola avautui viereisen condon
alakertaan. Tällä kertaa eteeni tuodaan lautasellinen pastaa. Nam! Eilen
maistoin juustohampurilaista. On hyvä rehkiä salilla joka päivä, kun ruoka mitä
syön, on näinkin terveellistä.
Jostain syystä
thairuoka ei ole minulle järin hyvin maistunut. Muutama päivä takaperin söin
asuntoni vieressä sijaitsevassa norjalais ravintolassa. Tilasin kanaa ja
salaattia. Annoksen saapuessa eteeni olin järkyttynyt kanan koosta. Rintafilee,
tai mitä se sitten ikinä olikin, oli valtavan kokoinen. Isompi kuin kummatkin
kämmeneni yhteensä. En jaksanut syödä kuin puolet kanasta. Enempää ei minuun
kerta kaikkiaan mahtunut. Ja ruualla oli hintaa vain 200 THB eli noin 5 €.
Yks ilta me suuntasimme keskustaan kiertelemään kauppoja.
Yhden liikkeen työntekijät tanssivat kaikille varmaan tutuksi tullutta
kappaletta Gangnam style. Se on täällä kova hitti ja soi minne ikinä menetkin.
Lisäksi ostoskeskuksessa oli järjestetty orkidea näyttely. Thaimaassa on paljon
orkideoja, mutta niiden vienti Suomeen ei ole sallittua palmuripsiäisvaaran
vuoksi.
Ostin hiusvärin paikallisesta prismasta. Hiukkasen jännitti,
että miten käy. Pysyykö hiukset päässä, vai eivät. Lopputulos oli kuitenkin
oikein kiva, ja hiuksetkin ovat pysyneet päässä tähän asti. En siis
toistaiseksi ole kalju. J
Kaupassa rasvoja ja muita ihonhoito tuotteita ostaessa on kyllä oltava niin
valtavan tarkkana, ettei vahingossakaan tule ostettua tuotetta, jossa lukee
whitening. Täällä kun niitä riittää. Deodoranttiakin ostaessa on purkin kylki
luettava tarkasti.
Täällä mun asunnon lähellä on aivan rannan tuntumassa sellainen ravintola kuin Cabbages and Condoms. Kyllä...kondoomi ravintola. Ravintola on todella hieno, mutta en tiedä menenkö sinne enää syömään, koska viime kerran jälkeen löysin itseni sairaalasta ja kun Paula ja kumppanit kävi siellä syömässä saivat hekin vatsataudin ja löysi Paulakin itsensä sairaalasta. Mutta laitetaan muutama kuva ravintolassa olevista patsaista, niin ymmärrätte mistä nimi tulee.
On olemassa yksi asia, mihin en varmasti ikinä totu täällä
Pattayalle. Se on se, kun vanhemmat miehet kulkevat nuorien thaivaimojen kanssa
pitkin katuja. Lisäksi kun miehen tukka alkaa olemaan jo aivan harmaa ja
kasvoihinkin on alkanut kertyä mukava määrä ryppyjä, työntävät he rattaissa
pientä lasta tai lapsia. Tähän minä en varmasti ikinä totu.
Loppuun vielä kevennykseksi kuva.
Miten niin tässä autossa ei saa piereskelleä?
Ja video ukkosesta. Hyvin jytisi. Jopa ikkunat tärisi.
Ja sitten vielä yks liero! Hyyyyyyiii!!!
Siellä se menee! Katso tarkasti!
Ja tottakai mun uudet rakkaat! One love!
XoXo Christa







Muistatko mitä kengät suunnilleen maksoi? Nim. Pattayalle kesäkuussa!
VastaaPoista